Mitä me Hurjalla odotamme alkavan vuoden kehitykseltä?
Tässä blogitekstissä kerromme, mitkä ovat mielestämme ohjelmisto- ja mobiilikehityksen, verkkopalvelutoteutusten ja AR-maailman trendejä vuodelle 2020.
Kehitys kulkee parhaillaan kohti vakaampia pilvijärjestelmiä ja käyttäjälähtöisiä toteutuksia. Ohjelmistotuotannossa yleistyy myös “kontituksen” (eli dockeroinnin) käyttö. Kontituksessa sovellukset jaetaan yhden kokonaisen järjestelmän sijaan pienempiin ja kevyempiin kokonaisuuksiin eli kontteihin. Kontteja on mm. helppo ylläpitää ja siirtää eri ympäristöihin ilman, että toimintakyky heikkenee.
Pilvipalveluiden kehittymistä vauhdittavat mm. koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävät innovaatiot. Nämä teknologiat käyttävät usein suuria datamassoja (big data), joiden käsittelyyn tarvitaan yhä enemmän tallennustilaa ja laskentatehoa – ja sitä löytyy pilvestä ostettavaksi lähes rajattomasti skaalautuvina palveluina.
Julkisten ja yksityisten pilvipalveluiden sekä näiden yhdistelmien eli hybridipilvien hyödyntämisellä kasvatetaan siis järjestelmien laskentatehoa. Palvelimettomaan pilvilaskentaan (serverless cloud computing) perustuvan arkkitehtuurin käyttäminen lisää ohjelmistotuotannon kustannustehokkuutta.
Vuonna 2020 ohjelmistokehityksessä modulaarisuus ja mikropalvelut pysyvät edelleen suurten kokonaisuuksien rakennetta ohjaavina tekijöinä jo suunnittelusta lähtien. Kun ohjelmistot rakennetaan itsenäisistä osasista, jotka valmiissa järjestelmässä linkittyvät saumattomasti toisiinsa, ohjelmistokehitys nopeutuu ja sitä on mahdollista hajauttaa eri tahoille.
Mobiilikehityksessä hyödynnetään kasvavissa määrin työkaluja, jotka mahdollistavat modernin sovelluskehityksen usealle eri alustalle (iOS, Android) yhtä lähdekoodia hyödyntäen. Tällaisia mobiiliapplikaatioiden kehittämistä nopeuttavia, avoimen lähdekoodin teknologioita ovat mm. Facebookin kehittämä React Native ja Googlen kehittämä Flutter.
Ohjelmistoarkkitehtuurin kannalta koodin modulaarisuus lisääntyy myös mobiilikehityksessä. Sovelluksissa hyödynnetään koneoppimista, tekoälyä ja pilvipalveluita. Näiden kehitystä tukevat myös hiljalleen yleistyvät 5G-verkot, jotka tarjoavat mahdollisuuden datamassojen paljon nykyistä nopeampaan siirtoon.
Vuonna 2020 yhä useammissa mobiilipalveluissa tavoitellaan aktiivista vuorovaikutusta käyttäjän kanssa, joka puolestaan helpottaa palveluiden käyttöä. Vuorovaikutus ja käyttäjän tunnistaminen toteutetaan esimerkiksi laitteiden välisen tiedonsiirron kautta.
Esimerkkejä laitteiden välisestä tiedonsiirrosta?
Olet varmaan käyttänyt ostoksilla ollessasi lähimaksamista? NFC-lähitunnistusta hyödyntävä maksutapa on yksi tutuimmista vuorovaikutukseen ja käyttäjän tunnistamiseen liittyvistä palveluista.
Verkkopalveluissa otetaan yhä enemmän huomioon käytettävyys ja visuaalisuus. Responsiivisuus ei ole enää hieno lisäominaisuus, vaan oletusarvo lähestulkoon jokaiselle verkkopalvelulle. Verkkopalveluiden tulee olla yhä nopeampia, turvallisempia ja selkeämpiä niin vierailijoille kuin ylläpitäjillekin.
Verkkopalveluiden käytettävyyteen kuuluu luontevana osana saavutettavuus, eli tasavertainen mahdollisuus palveluiden käyttämiseen omista toimintarajoitteista huolimatta. Julkishallinnon palveluita saavutettavuuden osalta ohjaa saavutettavuusdirektiivi, mutta yhtälailla WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -kriteeristön periaatteiden mukaisesti toteutettu verkkopalvelu on kilpailuetu myös useille yrityksille.
Koska internetiä käytetään edelleen lisääntyvässä määrin mobiililaitteilla, toimivat useat mobiilikehityksen käytännöt myös verkkopalveluissa. Suoraan selaimessa suoritettavat sovellukset (Single Page App eli SPA) sekä mobiilisovelluksen tapaan toimivat verkkopalvelut (Progressive Web App eli PWA) jatkavat yleistymistä myös kuluvana vuonna.
Analytiikka ja tekoälyn hyödyntäminen tulee vahvemmin mukaan myös verkkopalveluihin ja niiden hyödyntäminen on luonteva osa yritysten toimintaa. Esimerkiksi pilvipalveluihin tallentuvan tietopankin ja data-analytiikasta rakentuvien tilannekuvien avulla palveluntarjoaja on yhä tietoisempi asiakkaidensa mielenkiinnon kohteista.
Tuleeko AR-kokemuksista arkipäivää? Voi olla, että vuoden 2020 aikana lisätyn todellisuuden hyödyntäminen ottaa askeleen kohti jokapäiväistä elämää etenkin, kun kohtuuhintaiset älylasit tulevat kaikkien kuluttajien saataville.
AR (Augmented Reality) eli lisätty todellisuus tulee joka tapauksessa mukaan yhä useampiin digitaalisiin palveluihin. Esimerkiksi erilaiset Point of Interest -tyyliset merkinnät AR-sovellusten matkailu-, liikunta- ja elämyskartoilla ohjaavat käyttäjiä hyödyllisten palveluiden ja mielenkiintoisten yksityiskohtien pariin aivan uudella tavalla.
Lisätyn todellisuuden maailma siirtyy katseluasteelta kokonaisvaltaisiksi elämyksiksi ja mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen toisten käyttäjien kanssa. AR on myös muutakin kuin viihdettä: esimerkiksi lisättyä todellisuutta hyödyntävistä käyttäjäystävällisistä koulutusmateriaaleista ja -sovelluksista hyötyvät sekä asiakkaat, että palveluiden tarjoajat.
Vaikka tässä tekstissä vuoden 2020 ajatukset ja pohdinnat lajiteltiin eri otsikoiden alle, liittyvät eri kokonaisuudet aina toisiinsa.
Kuvittele mielessäsi helppokäyttöisessä mobiilisovelluksessa toimiva karttapalvelu, joka koostaa matkakohteenasi olevan kaupungin palvelut yhteen paikkaan. Sovelluksessa on myös pilvilaskentaa hyödyntävä ja aiemman käytöksesi pohjalta oppiva chatbotti, joka auttaa sinua löytämään juuri itsellesi sopivaa tekemistä ja lisätyn todellisuuden sisältöjä.
Lisätty todellisuus herättää kaupungin historian henkiin, esittelee vuorovaikutteisesti ympäristön yksityiskohtia ja opastaa sinut eri palveluiden pariin. Modernin sovelluksen avulla saat juuri sinulle olennaista informaatiota ja voit nauttia reaalimaailmaan saumattomasti yhdistyvästä digitaalisesta sisällöstä.
Kuten huomaat, alkanut vuosi on täynnä upeita mahdollisuuksia erilaisten teknologioiden parissa! Miten voisimme auttaa yritystäsi?
Integraatio ei ole pelkästään IT-projekti, jos integraatioprojektia käsitellään tällaisena – se epäonnistuu. Lue blogista kuinka onnistut projektissa!
Tässä blogitekstissä käymme läpi yleisimpiä tekijöitä, jotka aiheuttavat ohjelmistoprojektin epäonnistumisen ja miten näitä haasteita voidaan minimoida.
Ohjelmistokehitys on aivan h*lvetin kallista – vai onko? Kyllä on, jos ohjelmistokehitysprojektia lähdetään toteuttamaan “takki auki” ilman kunnollista määrittelyä, suunnittelua ja ohjelmistoon toteutettavien osasten ja toiminnallisuuksien sekä vaatimusten priorisointia.