Säästätkö yrityksesi hengiltä? Ohjelmistojen kehityksessä säästäminen luo teknistä velkaa

Julkaistu 3.11.2023 | Päivitetty 28.5.2024

Velka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jo vanha kansa tiesi, että lainaaminen on helppoa ja tuo tilapäistä helpotusta, mutta takaisinmaksu voi olla haastavaa ja aiheuttaa hankaluuksia. Velkaa otettaessa onkin päätös aina tehtävä huolellisesti harkiten ja realistisesti arvioiden. Huomioitava on siis ainakin rahoitustarve, oma taloudellinen tilanne, lainaehdot ja riskit.

Samat säännöt pätevät myös tekniseen velkaan, velan ottaminen voi olla perusteltua ja tarkoituksellista. Esimerkiksi tilanteessa, jossa täytyy päästä testaamaan ohjelmiston prototyyppiä tai MVP:tä kaupallisille markkinoille, jotta tämän avulla voidaan saada rahoitusta lisäkehittämiseen. Teknistä velkaa voidaan ottaa myös ilman huolellista harkintaa tarkoittamattaan, kun mennään sieltä, missä aita on matalin ja tehdään purkkaviritelmiä lyhyen tähtäimen säästöt mielessä.

Tekninen velka käsitteenä

Mitä siis tarkoittaa tekninen velka? Tekninen velka on sen lisätyön hinta, jonka joudut maksamaan tulevaisuudessa ohjelmiston kehityksestä valitessasi helpoimman ja nopeimman ratkaisun, huolellisesti tehdyn työn ja pitkän aikavälin suunnittelun sijaan. Tällöin päätös tehdään lyhyen tähtäimen nopeuden tai kustannussäästöjen vuoksi, vaikka ne voivat aiheuttaa ongelmia ja lisäkustannuksia tulevaisuudessa. Termin tekninen velka (technical debt) on alun perin keksinyt Wiki-käsitteen kehittäjä ja yksi ketterän ohjelmistokehityksen julistuksen luoneista ohjelmistokehittäjistä Ward Cunningham vuonna 1992. Termin merkitys on kuitenkin saanut myös laajempia tulkintoja aikojen saatossa.

Teknisellä velalla voidaan nykyisin viitata myös esimerkiksi tilanteeseen, jossa ohjelmisto itsessään kasvattaa yrityksen teknistä velkaa, kun sen kehitykseen ja ylläpitoon ei panosteta. Yksikään ohjelmisto kun ei voi toimia ikuisuuksia niin, että se kerran koodataan ja unohdetaan sen jälkeen palvelimelle pyörimään. Tässä skenaariossa tekninen velka tarkoittaa yrityksessä vanhentuneita tietojärjestelmiä, jotka vaativat esimerkiksi ohjelmistokomponenttien tai kirjastojen päivityksiä ja muuta modernisointia toimiakseen tehokkaasti ja turvallisesti sekä vastatakseen muuttuviin toimintaympäristön ja liiketoiminnan tarpeisiin.

Voidaan puhua ns. legacy-järjestelmistä. Nämä järjestelmät ovat voineet olla yrityksen käytössä jopa vuosikymmeniä, eivätkä ne enää vastaa nykyisiä tarpeita tai teknologisia vaatimuksia. Legacy-järjestelmät voivat olla haasteellisia ylläpitää, päivittää ja integroida uudempiin järjestelmiin, ja ne voivat rajoittaa organisaation kykyä mukautua muuttuviin liiketoiminnan tarpeisiin ja teknologisiin innovaatioihin.

Lue myös: Ohjelmiston integraatio – miksi integroida ja kuinka onnistua?

Ero tarkoituksellisen ja tarkoituksettoman teknisen velan välillä

Tekninen velka voi olla yrityksen pahin vihollinen tai siinä hetkessä hyvinkin järkevä kumppani. Se voi vaikuttaa suoraan liiketoiminnan tehokkuuteen, joustavuuteen ja kannattavuuteen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä tekninen velka tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa yrityksesi menestykseen.

Teknisen velan tyypit: tarkoituksellinen tekninen velka ja tarkoitukseton tekninen velka.

Tarkoituksellinen tekninen velka

Tarkoituksellista teknistä velkaa (intentional tech debt) yrityspäättäjät ja kehitystiimi voivat tietoisesti päättää ottaa velkaa lyhyen aikavälin hyötyjen saavuttamiseksi, vaikka tiedostetaan, että tämä päätös voi aiheuttaa kustannuksia tai haasteita tulevaisuudessa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun päättäjillä ei ole tarpeeksi kehitysbudjettia vaihtoehtoon, joka palvelee parhaiten myös tulevaisuudessa. Tai esimerkiksi silloin, kun kehitystiimi valitsee nopean, mutta vähemmän ihanteellisen ratkaisun, jotta he voivat toimittaa tuotteen tai ominaisuuden nopeasti tiukan aikataulun tai resurssien rajoitusten vuoksi. Teknistä velkaa otetaan usein silloin, kun tehdään eksperimentaalisia ominaisuuksia. Käytännössä siis sellaisia, joista ei vielä osata sanoa, ovatko ne sovelluksessa tai järjestelmässä tarpeellisia, mutta tähän päätöksentekoon tarvitaan prototyyppi, josta saadaan käyttäjäpalautetta (esim. A/B testaus). Jos ominaisuus päätetään ottaa käyttöön, niin se saatetaan rakentaa kokonaan uusiksi, jolloin prototyypin rakentamisesta syntyi periaatteessa ”hukkaa”, mutta toisaalta se oli välttämätöntä päätöksen muodostamiseksi. Teknisen velan ottaminen voi olla järkevää myös sellaisessa tilanteessa, jossa korkojen takaisin maksua ei koskaan tule, kun esimerkiksi ohjelmiston elinkaari on päättymässä ja tarvitaan vain lyhytaikainen ratkaisu nopeasti.

Tarkoituksellisen teknisen velan hallitseminen vaatii selkeää suunnitelmaa siitä, miten velka maksetaan takaisin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi koodin uudelleenjärjestelyillä (refaktoroinnilla), dokumentaation parantamisella, automaatioprosessien kehittämisellä tai muilla korjaavilla toimenpiteillä, jotka parantavat tuotteen tai järjestelmän pitkän aikavälin ylläpidettävyyttä ja laatua. Tarkoituksellinen tekninen velka voi olla hyödyllinen lyhyellä aikavälillä, mutta sen hallitsematon kertyminen voi johtaa ongelmiin ja lisäkustannuksiin ohjelmiston kehityksen myöhemmissä vaiheissa. On tärkeää tehdä tasapainoinen arvio lyhyen aikavälin hyötyjen ja pitkän aikavälin seurausten välillä ja hallita tarkoituksellista teknistä velkaa huolellisesti.

Tarkoitukseton tekninen velka

Tarkoitukseton tekninen (unintentional tech debt) velka kertyy, kun ohjelmistokehityksessä tehdään nopeita ratkaisuja, jotka toimivat väliaikaisesti, mutta aiheuttavat ongelmia ja haittaavat järjestelmän kehittämistä pitkällä aikavälillä. Se voi ilmetä huonosti suunniteltuina ja dokumentoituina ratkaisuina, teknisesti vanhentuneina järjestelminä tai haavoittuvuuksina tietoturvaan liittyen. Tai se voi ilmetä myös niin, että liiketoiminnalle kriittisten järjestelmien kehittämistä ja modernisointia lykätään liian pitkään. Tekninen velka voikin aiheuttaa vakavia seurauksia yrityksellesi. Se voi aiheuttaa merkittäviä tietoturvariskejä, hidastaa uusien ominaisuuksien kehitystä, aiheuttaa järjestelmän epävakautta ja nostaa ylläpitokustannuksia. Lisäksi se voi johtaa asiakkaiden tyytymättömyyteen, liiketoiminnan menetyksiin ja heikentää kilpailukykyä markkinoilla.

Ratkaisu ongelmaan on panostaa ohjelmistokehityksen laatuun ja teknologian ylläpitoon ja päivittämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hyväksi havaittujen, tarpeeksi pitkään käytössä olleiden ja suosittujen ohjelmointikielien ja teknologioiden käyttöä, joilla on suuri kehittäjäyhteisö ja joilla voidaan ennustaa olevan tuki pitkälle tulevaisuuteen. Selkeä ja tehokas koodi, hyvin suunnitellut arkkitehtuurit ja jatkuvan parantamisen kulttuuri ovatkin avainasemassa teknisen velan vähentämisessä. Päätös investoida ohjelmistokehitykseen yleensä ja sen laatuun varmistaa, että yrityksesi on valmiina haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita tulevaisuus tuo tullessaan.

Ohjelmistojen nykytilan auditointi auttaa hahmottamaan teknisen velan tilanteen ja suunnittelemaan sopivat jatkotoimenpiteet

Hurjalla on kokemusta, näkemystä ja syvällistä osaamista ohjelmistojen nykytilanteen kartoittamisesta. Ohjelmistojen nykytilan auditointi on olennainen prosessi, joka tarjoaa kattavan kuvan teknisen velan tilanteesta. Usein yritykset huomaavat, että ajan myötä teknistä velkaa on kertynyt huomaamatta, jolloin ohjelmistojen nykytilan auditointi tarjoaa selkeän lähtökohdan tilanteen selvittämiseksi. Tämä tarkoittaa systemaattista kartoitusta nykyisten järjestelmien tilasta ja tulevista tarpeista.

Tarkastelun kohteena ovat niin tärkeät kuin vähemmän kriittiset päivitystarpeet, joiden arvioinnin pohjalta voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva ohjelmistojen nykytilasta. Näin varmistetaan, että järjestelmät vastaavat yrityksen tarpeisiin sekä nykyhetkessä että pitkällä aikavälillä.

Hurjalla auditointiprosessissa otetaan huomioon myös liiketoimintakulma, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti järjestelmän vaikutuksia liiketoimintaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa tehokkuutta parantavia keinoja, jotka voivat liittyä järjestelmän rakenteeseen, toimintalogiikkaan tai käyttöliittymiin. Prosessit voivat esimerkiksi olla peräisin alkuperäiseltä ohjelmistosuunnittelijalta ilman asianmukaista substanssiosaamista, mikä vaatii päivityksiä vastaamaan nykyajan liiketoiminnan vaatimuksia. Tämän syvällisen arvioinnin avulla voidaan suunnitella tehokkaasti strategioita ohjelmistojen modernisoimiseksi ja optimoimiseksi sekä liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseksi.

Investointi laadukkaaseen ohjelmistokehitykseen on strateginen valinta

Laatu maksaa. Hurjalla kartamme pikaratkaisuja ja purkkaviritelmiä. Me teemme hurjan nättiä koodia, josta sekä me, että asiakkaamme voivat olla ylpeitä. Laadukas koodi antaa mahdollisuuden pitkän aikavälin säästöihin ja luotettavaan suorituskykyyn. Investointi laadukkaaseen ohjelmistokehitykseen ei ole pelkästään kulu, vaan se on strateginen valinta, joka takaa arvon lisääntymisen ja kilpailuedun organisaatiollesi. Meillä on taitoa ja näkemystä luoda visiomme mukaisesti kestävää ja merkityksellistä koodia muuttuvan maailman vaatimuksiin, jolla voimme tukea ja edistää liiketoimintasi menestystä.

Teknisen velan alkuperäinen määritelmä on viitannut ensisijaisesti tuotetun koodin laatuun. Tekninen velka ja ohjelmistokehittäjän laatumoraali ovatkin vahvasti yhteydessä toisiinsa ja korkea laatumoraali osoittaa ammattiylpeyttä, joka on yksi arvoistamme. Tässä kontekstissa laatumoraali viittaa omistautumiseen tuottaa korkealaatuista koodia, eli niin kuin meillä sanotaan “nättiä koodia”. Tämä sisältää huolellisen suunnittelun, hyvien ohjelmointikäytäntöjen noudattamisen, testauksen ja virheiden korjaamisen. Tekninen velka puolestaan ​​viittaa lyhyen aikavälin päätöksiin tai kompromisseihin, jotka tehdään ohjelmiston kehityksen aikana ja sisältää esimerkiksi huonosti suunniteltua tai kiireessä kirjoitettua koodia, heikkoa dokumentaatiota, vanhentuneiden teknologioiden käyttöä tai puutteellista testausta. Teknisen velan luominen on näin ollen arvojemme vastaista.

Kun siis teet investointipäätöstä yrityksen ohjelmistojen kehitykseen liittyen, tulee tässä muistaa investoida myös laadukkaaseen suunnitteluun, kehitykseen ja testaukseen ohjelmistokehitysprojektin alkuvaiheessa, jotta voidaan välttää merkittävää teknistä velkaa ja lisäkustannuksia tulevaisuudessa. Älä siis säästä yritystäsi hengiltä, pelkkä “se toimii” ei aina riitä. Vaikka hätäisesti ja halvalla tehty koodi toimii nyt, se ei välttämättä ole kestävä ratkaisu. Sijoittaminen laadukkaaseen ohjelmistokehitykseen ei ole vain kustannustehokasta pitkällä aikavälillä, vaan se luo myös perustan yrityksesi menestykselle tulevaisuudessa.

Lue myös: Mikä on ohjelmistokehityksen hinta? ja Ohjelmistoprojektin ostaminen

Olipa tarpeesi kohteena uuden sovelluksen kehitys tai valmiin ohjelmiston jatkokehitys, me tarjoamme avuksesi osaamista ja näkemystä. Kehitämme digitaalisia palveluja, jotka auttavat lisäämään asiakkaidemme kilpailukykyä. Konseptointi, määrittely, suunnittelu, toteutus ja ylläpito – me hoidamme ohjelmistokehitysprojektin koko elinkaaren asiakastamme kuunnellen. Ota siis rohkeasti yhteyttä!

Jätä yhteydenottopyyntö

    Käsittelemme tietojasi tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla.